Vuosia jatkuneen poliittisen väännön jälkeen on työ- ja elinkeinoministeriö päättänyt aloittaa isojalkojen työllistämiskokeilut kolmella paikkakunnalla. Ensimmäisenä kokeilun piiriin pääsevät Keuruun isojalkayhteisön jäsenet, joista kahdeksan onnekasta aloittaa työt Mantsisen mansikkatilalla jo heti juhannuksen jälkeen. Mansikkatilan pääagronomi Lars Romppainen on kokeilusta innoissaan.
– Skandinaavisen isojalan ruumiinrakenne on ihanteellinen juuri mansikanpoiminnan näkökulmasta. Vahva yläruumis, lyhyet reidet, mitättömät sääret ja räpylämäiset jalkaterät ovat lyömätön yhdistelmä tällä alalla. Siinä missä ihmispoimija joutuu tekemään työsuorituksen hankalassa konttausasennossa, voi isojalka poimia mansikat tukevasti seisaaltaan. Ja mikä parasta, isojalat kelpuuttavat palkaksi mitkä tahansa metallikolikot ja vanhoista alusvaatekataloogeista leikatut kuvat.
Ilman soraääniä kokeilu ei ole edennyt. Syksyllä eduskunnassa kuultiin välikysymys aiheesta, ja tammikuussa Iso jalka, suuri sydän -aktivistiryhmä pysäytti Turun sataman laivaliikenteen kolmeksi päiväksi. Romppaista keskustelun polarisoituminen turhauttaa.
– Puolalainen kurkkuja poimiva isojalkahan on jo käsite, ja eipä taida Väli-Amerikan banaanifarmeiltakaan löytyä enää montaa ihmispoimijaa. Tämä on se suunta, johon poiminta-alalla siirrytään – halusimmepa me sitä tai emme.
Isojalat täyttävät vakuutustarkastajan kengät helposti
Hollolassa puhelimeen vastaa hengästynyt ääni. Vakuutusyhtiö Triangelin aluepäällikkö Kaisu Ängeslevä on juuri pyöräilemässä Rahkametsään tapaamaan paikallista isojalkayhteisöä. Kolmivaiheisen rekrytointi- ja koulutusprosessin jälkeen neljä isojalkaa aloittaa vakuutustarkastajan työt Triangelissa vuodenvaihteessa. Ängeslevä on luottavaisella mielellä, sillä Triangelilla on pitkät perinteet kryptidien työllistämisessä.
– Ensimmäiset lumimiehet palkattiin meille jo 90-luvun loppupuolella. Siitä lähtien toiminnanohjauksen menetelmiä on koko ajan kehitetty, eikä vuoden 2003 verilöylyn jälkeen ole enää ilmennyt mainittavia ongelmia.
Vaikka lumimiehet ovatkin jo tulleet Triangelin henkilöstöosastolle tutuiksi, myöntää aluepäällikkö Ängeslevä, että isojalkojen suhteen heillä on vielä paljon opittavaa.
– Viimevuotisen lakkoilun ja lumimiesasialiiton perustamisen jälkeen valtaosa Triangelin lumimiehistä on siirtynyt uusiin tehtäviin. Nyt pyrimme rakentamaan luottamukseen, joustoon ja pehmeisiin mattoihin perustuvaa työkulttuuria isojalkojen kanssa. Tämä on aivan huikea haaste koko vakuutusalalle, ja Triangelissa haluamme olla eturivissä ottamassa sitä vastaan, vaikka kuolonuhreilta tuskin tälläkään kertaa vältytään.
Jalat koodaa! -projekti jättää jalanjälkensä myös kouluihin
Siinä missä maakuntien isojalat viihtyvät pääosin omissa oloissaan metsissä, tuntureilla ja suoalueilla, ovat pääkaupunkiseudun isojalat pyrkineet jo vuosikymmenten ajan ihmisasutuksen läheisyyteen. Moni 1960-luvulla Tikkurilassa aikaa viettänyt muistaa yhä Hållen, urbanisoituneen isojalan, joka soitti haitaria, piereskeli ja tupakoi. Tätä nykyä Tikkurilan suuralueella majapaikkaa pitää jo liki 50 yksilön isojalkayhteisö.
Juuri kaupunkilaisisojalkoja pyrkii työllistämään Jalat koodaa! -projekti. Vantaan kaupunki on ilmoittanut luopuvansa koulujen Wilma-järjestelmästä vuoteen 2025 mennessä ja korvaavansa sen isojalkojen ohjelmoimalla Walgus-opintohallintojärjestelmällä.
Ohjelmistotyöntekijäliitto on arvostellut kovasanaisesti isojalkojen pikakouluttamista koodaajiksi. Moni kysyy myös, voiko isojalka todella oppia ohjelmoimaan. Projektipäällikkö Ray Vepsä vastaa arvostelijoille.
– Olemme saaneet projektille EU:lta 12 miljoonan euron hankerahoituksen. Minkäänlaista tulosvastuuta meillä ei ole, joten en nyt olisi lopputuloksesta erityisen huolissani.
”On hiljainen, ja vakava – tuo metsiemme reservi. Ah, kunpa vois’ sen hyödyntää!” Marraskuussa tulee kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun työvoimaministeri Hevola lausui tunteikkaat sanansa eduskunnan täysistunnossa. Odotus on siis ollut pitkä, mutta viimein näyttää siltä, että isojalkaiset ystävämme saavat ottaa tuon jättiaskelen kohti yhteistä yhteiskuntaamme.
Tämä artikkeli voitti Movinersumin sanomien kirjoituskilpailun.
Kommentoi